Törmäsin tässä päivänä eräänä mielenkiintoiseen tapaukseen. Mummelin erittäin laadukas talo oli palanut, mutta vakuutusyhtiö ei korvannutkaan koko lystiä, vaikka vakuutussopimuksessa annetaan ymmärtää ihan muuta.  Ote vakuutusyhtiön päätöksestä:

”Riidanalaisten kustannusten osalta on ratkaisevaa se, onko syynä tehtyihin muutos- ja parannustöihin pakottavat rakennusmääräykset”.

Tässä vakuutusyhtiökeississä oli siis perimmäisesti kysymys ainoastaan kustannusten rahoittamisesta. Mutta päätös on silti erittäin vahva indikaatio siitä, mihin tällä hetkellä eri tahojen on mahdollista vedota. Puutteellisiin rakentamismääräyksiin! Jos esimerkiksi vakuutusyhtiö lupaa kustantaa vaurioituneen talon saneerauksen täyteen arvoon vakuutussopimuksen mukaisesti, niin käytännössä se tarkoittaa erittäin isoa riskiä sille, että muodostuu hometalo. Koska heillä on lain mukaan mahdollisuus toimia hyvän rakennustavan vastaisesti. Onko näin? #eihomekämppä #pienenihmisenasialla #missäonilmanvaihto-ohjeet

Edellä mainitussa tapauksessa hyvät uutiset ovat, että mummeli ennätti reagoida ja kustantaa hyvän rakennustavan mukaiset ilmanvaihtoratkaisut pienestä eläkkeestään (?), joten talo epätodennäköisesti tulee homehtumaan. Ko. tapauksessa riidellään lopulta kuitenkin ”vain” rahasta – eikä terveydestä. Eli omistaja onnistui, erittäin viime tingassa tosin, itse estämään kiinteistön laatuvirheen.

Rakentamismääräyskokoelma koskee lähinnä vain uusia rakennuksia

Rakennusmääräysten ja -ohjeiden tarkoituksena on varmistaa, että rakennus on terveellinen, turvallinen ja kestävä. Ensimmäiset rakennusmääräykset julkaistiin Suomen rakentamismääräyskokoelmassa vuonna 1976. Tämä johtui osittain siitä, että rakennuksiin alettiin rakentaa muun muassa märkätiloja sisälle ja LVIS-tekniikka yleistyi. Markkinoille tuli myös uusia rakennusmateriaaleja, joita ei välttämättä osattu käyttää oikein. Rakentamismääräyskokoelmassa annetaan määräyksiä muun muassa lämmöneristämisestä, veden- ja kosteuden eristämisestä, ilmanvaihdosta, vesi- ja viemärilaitteistoista, palo- ja käyttöturvallisuudesta sekä energiataloudesta.

Vanhan talon asuntokaupan riidoissa saatetaan pohtia, onko kysymyksessä rakennusvirhe vai rakentamisen ajankohdalle tyypillinen rakenne. Kautta aikojen on käynyt niin, että rakennusajankohtana hyväksi havaittu ja viranomaisten hyväksymä rakenne on kuitenkin todettu jälkikäteen toimimattomaksi, joten sen käytöstä on ajan mittaan luovuttu (esim. valesokkeli). Näin tulee tapahtumaan jatkossakin - for sure!

Mutta, Suomen rakentamismääräyskokoelma koskee lähinnä uusia rakennuksia. Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä määräyksiä on sovellettu vain siltä osin kuin remontin laatu ja laajuus sekä rakennuksen tai sen osan mahdollisesti muutettava käyttötapa ovat edellyttäneet. Rakentamista koskevien määräysten soveltaminen on tarkoitettu joustavaksi siten kuin se rakennuksen ominaisuudet ja erityispiirteet huomioon ottaen on mahdollista. Mitenkähän edellä todettu sananmuoto tuottaa lisäarvoa laadukkaaseen rakentamiseen ja saneeraukseen - ei juuri mitenkään.

Ongelma tulee erityisesti esille tilanteessa kun esimerkiksi pelkkä katto ja ulkoverhoilu jätetään, mutta kaikki muu uusitaan. Toisin sanoen jääpi hyvin aikaa itsenäiseen pohdintaan koskien esimerkiksi eristysratkaisuja yhdistettynä sopivaan ilmanvaihtoon. Pullotetaanko talo tiiviiksi nykyajan muoveilla yms. menetelmillä, mutta palautetaan vanha ilmanvaihtoratkaisu? Rakentamismääräyksissä ei siis suoraan kerrota, että näin ei voi toimia erityisesti jos kysymyksessä ei ole rakennusluvanalainen muutostyö. Mutta hyvässä rakentamistavassa sen sijaan asia kyllä kerrotaan, kun osaa lukea, ja erityisesti tulkita lukemaansa.

Tuomioistuimet edellyttävät hyvää rakennustapaa

Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että rakentamisessa noudatetaan hyvää rakennustapaa. Laki ei kuitenkaan määrittele virallisesti, mitä tämä käytännössä tarkoittaa. Tässä vaiheessa tarinaa tuskin tämäkään enää ketään yllättää :-O. Lait ja asetukset antavat rakentamiselle hyvin löyhät raamit, jotka perustuvat koettuihin rakennevirheisiin ja lujuusteknisiin tarkasteluihin. Esimerkiksi rakentamismääräyskokoelmassa todetaan usein, että "määräyksistä voidaan poiketa, mikäli käytetään jotain muuta hyväksi havaittua tai kokeellisesti todettua ratkaisua". Hm.. Se niistä pakottavista määräyksistä.

Löysin tekniikan tohtorin Juha Pirisen määritelmän hyvälle rakentamistavalle. Hän nimenomaan korostaa, että oikea käsite on juurikin hyvä rakennustapa, jota myös tuomioistuimet edellyttävät. Hyvä rakennustapa tarkoittaa sellaista tapaa, joka noudattaa rakennusaikana voimassa olevaa/olevia

• rakennuslakia ja rakennusasetuksia, muita rakentamista ohjaavia lakeja sekä Suomen rakentamismääräyskokoelman määräyksiä.

• RT-ohjekortteja, rakennusalan yleisiä latuvaatimuksia RYL-1961, RYL 80, RYL 90, tai Suomen Rakennusinsinöörien Liiton julkaisemia suunnitteluohjeita, eli RIL-ohjeita.

• rakennusalan oppilaitosten käyttämiä alan oppikirjoja tai muuta sellaista kirjallisuutta, joka on toiminut suunnittelijoiden ja rakentajien oppaana. Esimerkkinä näistä ovat Tekniikan käsikirjat, Rakennustekniikan käsikirjat, VTT:n julkaisut ja Rakentajan kalenterit.

• rakennustarvikevalmistajan julkaisemia ohjeita, rakenneratkaisuja ja kirjoja.

Tällöin  esimerkiksi  rakentajana toimivan  urakoitsijan  kannettavaksi  tulee  todistustaakka  vaatimuksia  huonomman työtuloksen hyvän rakennustavan mukaisuudesta.

Valitettavaa on se, että tilanne on näinkin kaaoottinen, jolloin päätöksiä joudutaan hakemaan oikeusteitse. Se kun on homehtumisen kannalta oikeastaan jo aivan liian myöhäistä.

Joka tapauksessa ”tuomioistuinkassa” kannattaa siis tänä päivänä budjetoida normisti saneerauskustannuksiin, olkoon kohteena sitten palanut talo tai haluat saneerata muuten vain. Se on ihan paras neuvoni!

Kuluttajariitalautakunnan kautta kannattaa usein vähintäänkin kierrättää nämä riidat, koska se on ilmaista. Sieltä saa kielteisenkin ratkaisusuosituksen kohdalla argumentteja ja vipuvartta perustella asiaa tuomioistuimessa entistä paremmin.

Muistathan pyytää apua Saga Property Advisorilta, jos harkitset esimerkiksi lausunnon laatimista kuluttajariitalautakuntaan.

Suomen rakentamismääräyskokoelmaa ylläpitää Ympäristöministeriö

Maankäyttö- ja rakennuslaki maksuttomina: www.ym.fi

RT-kortit maksullisia: www.rakennustieto.fi