Nyt olisi viimeistään se aika vuodesta kun pitäisi pohtia haluaako jonkin asian esille taloyhtiön yhtiökokouksessa. Yhtiökokous on tilaisuus jossa kotiisi liittyvistä asioista päätetään ja osakkaalla on oikeus vaatia haluamansa asian käsittelyä yhtiökokouksessa. Asiasta pitää kuitenkin laittaa kirjallinen vaatimus hallitukselle, jotta asia saadaan mukaan yhtiökokouskutsuun. Mitähän näitä asioita voisi olla?
Muutostyöilmoituksen käsittelyaika voi olla kohtuuton
Monille on edelleen epäselvää, mistä muutostöistä kuuluu ilmoittaa taloyhtiölle, mistä pitää pyytää erityistä lupaa ja mitä ei tarvitse ilmoittaa ollenkaan. Ja entäpä mitä seuraa jos ei ilmoita mitään? Ilmoitusvaatimuksen tarkoitus on valvoa noudatetaanko remontissa hyvää rakennustapaa ja aiheutuuko kunnossapidosta mahdollisesti vahinkoa tai muuta haittaa. Uuden asunnon ostajan on todella tärkeää tietää, miten esimerkiksi kylpyhuoneen remontti on toteutettu ja valvottu, vai onko kenties se vanha muovimatto jätetty uusien laattojen alle. Joissain taloyhtiöissä käsittelyajat ovat kuitenkin kohtuuttoman pitkät. Uuden asunnon ostajalle on tärkeää saada tietyt asiat kunnostettua ennen sisäänmuuttoa.
Vanhus ja koti
Aika paljon olen viime vuosien aikana kuullut eri tahoilta joskus voimakkaitakin mielipiteitä siitä, että ikäihmisten kannattaisi myydä kotinsa ja hurvitella rahansa, matkustaa yms. Mutta onko häneltä itseltään kysytty, mitä hän lopulta ihan oikeasti haluaa? Itse en ole kohdannut ainuttakaan vanhusta, joka haluaisi elää loppuelämänsä hoitolaitoksessa. Olen kyllä kohdannut vanhuksia, jotka haluavat edelleen hurvitella, muun muassa oma äitini (81v.). Mutta, ei oman kodin kustannuksella.
Mikäli kuitenkin tahto on esimerkiksi muuttaa lämpimimmille tonteille, ongelmaksi saattaa muodostua vanha omakotitalo poismuuttoalueelta, jonka arvo on lähellä nollaa, ellei jopa negatiivinen. Toisin sanoen, vaikka haluaisi luopua asunnosta, niin se ei mene kaupaksi. Toisaalta, jos haluaakin pysyä viimeiset vuodet kodissaan, niin käyttöarvohan asunnolla toki voi säilyä.
Rakentamismääräysten puutteellisuus syynä hometaloihin. Mutta mitens se hyvä rakennustapa?
Törmäsin tässä päivänä eräänä mielenkiintoiseen tapaukseen. Ote eräästä vakuutusyhtiön päätöksestä:
”Riidanalaisten kustannusten osalta on ratkaisevaa se, onko syynä tehtyihin muutos- ja parannustöihin pakottavat rakennusmääräykset”.
Tässä vakuutusyhtiökeississä oli siis perimmäisesti kysymys ainoastaan kustannusten rahoittamisesta. Mutta päätös on silti erittäin vahva indikaatio siitä, mihin tällä hetkellä eri tahojen on mahdollista vedota. Puutteellisiin rakentamismääräyksiin! Jos esimerkiksi vakuutusyhtiö kustantaa vaurioituneen talon saneerauksen täyteen arvoon vakuutussopimuksen mukaisesti, niin käytännössä se tarkoittaa erittäin isoa riskiä sille, että muodostuu hometalo. Koska heillä on lain mukaan mahdollisuus toimia hyvän rakennustavan vastaisesti. Onko näin?