Paljonks tost jää viivan alle? podcastin ensimmäisessä jaksossa pilkotaan palasiksi podin varsinainen johtotähti, eli podin ikuisuuskysymys. Timo ja Hannamari puhuvat siitä, kun ei saa viestejä ja kehitysehdotuksia organisaatiossa läpi ja toisaalta kun talousasiantuntijat ja johto puhuvat kieltä, jota kukaan muu ei ymmärrä. Lisäksi mittarit ovat mitä sattuu, ja kun vielä oma bonuspalkkio on kytketty niihin. Puhutaan myös siitä, jos johto ei välitä, viestejä ei kuunnella. Tähän, sekä muihin kysymyksiin Timo ja Hannamari tarjoavat ratkaisuja jakson lopussa itse kullekin taholle.
Mikä siinä on, että henkilöstö yms. ei osaa kertoa loistavaa ideaa päättäjille niin, että he sen ymmärtävä?
Miksi suoritusmittarit ovat mitä sattuu? Tai ainakin tuntuu silt?
Miksi asioihin puututaan vasta sitten, kun tilanne on jo tosi paha?
Ymmärtääkö henkilöstö mitä johto ja talousasiantuntijat puhuvat?
Miksi pääomasijoittajat ovat niin usein parrikaadeilla?
Kenen nyt pitäisi muuttua?
Mikä on ”viivan alle” määritelmä?
Olisiko näille asioille tehtävissä jotain? Vai ei? Ja siis kenen nyt pitäisi muuttua?
Linkit ja vinkit:
Michelle Obama. Minun tarinani.
A.S Neill: Summerhill – Kasvatuksen uusi suunta. Weilin & Göös, 1968.
Thomas Eriksson. Idiootit ympärilläni. Lue myös: How Swedes were fooled by one of the biggest scientific bluffs of our time.
Johan Sebastian Bach. Toccata and Fugue in D Minor (best version ever). Organist unknown.
